Ehostuskurssi

 Tässä on näytösmeikki. Näytösmeikit teimme Loisto esityksiin. Näytösmeikissä pitää pitää ottaa huomioon lavan koko, sillä mitä isommalle lavalle meikki tehdään, sitä näyttävämpi ja vahvempi sen pitää olla.
Esitys oli pienellä lavalla, joten tein voimakkaan meikin mutta en tehnyt esim. liian voimakkaita varjostuksia, koska pienelle lavalle se olisi ollut liikaa. Huomioin sävyissä asiakkaan hiusten ja asun värit. Onnistuin mielestäni meikissä hyvin. Asiakkas oli tyytyväinen.

 Trendimeikin tein festarimeiningillä. Halusin tehdä voimakkan silmämeikin, mutta suht. neutraalin ettei meikki mene överiksi ottaen huomioon poskipään glitteriräjähdyksen.
Olen tyytyväinen meikkiin, mutta poskipään glitteri olisi saanut olla siistimpi.

 Tässä on häämeikki persoonalliselle morsiammelle. En halunnut tehdä liian pliisua meikkiä koska se ei olisi sopinut mallin tyyliin, Meikki onnistui mielestäni hyvin, mutta kulmien muotoa olisi voinut vielä hioa paremmaksi.

 Tässä on klassinen meikki. Klassisessa ehostuksessa meikin siisteys on se juttu, kun myös voimakas huulipuna. Silmämeikistä olisin voinut tehdä voimakkaamman, mutta olen ihan tyytyväinen ehostukseen.

 Iltajuhlameikki kynttiläillalliselle saa olla hento, sillä kynttilän valo tuo kasvoille valoja ja varjoja ja korostaa tummia värejä. Onnistuin meikissä mielestäni hyvin, olen tyytyväinen varsinkin kulmien oikeaan sävyyn verrattuna hiuksiin.

 Iltajuhlameikki yökerhoon saa olla vahva, sillä hämäräryys ja vilkkuvat valot syövät värejä. Käytin kirkkaanväristä luomiväriä, mutta otin huomioon mallin tyylin, ja hän ei pidä liian voimakkaasta ehostuksesta. Olen tyytyväinen meikkiin.

Luonnollisessa meikissä on pointtina, noh, näyttää luonnollisen kauniilta. Käytin hyvin neutraaleja ja kuulaita värejä. Onnistuin ihan hyvin, mutta meikkipohjasta tuli mielestäni liian voimakas.

Hairspray musikaali

Hairspray on vuonna 2007 ensi-iltansa saanut musikaalielokuva. Elokuvan ovat tuottaneet Craig Zadan ja Neil Meron ja sen ohjaaja on Adam Shankman.
Elokuva on sovitus samannimisestä Tony-palkinnon voittaneesta Broadway-musikaalista. Musikaali taas pohjautuu John Waters'in vuonna 1988 ohjaamaan elokuvaan.
Elokuvassa seurataan teini-ikäistä Tracy Turnbladia hänen matkallaan tähteyteen tanssijana ja toisaalta hänen taistelussaan rotusyrjintää vastaan 1960-luvun Baltimoressa.

 

60-luvulla hiusmuotia oli isot tupeeraukset ja pannat ja rusetit. Ehostuksessa oli suosittua voimakkaat, nukkemaiset rajaukset ja värikkäät luomivärit ja se näkyy Hairsprayssä.

 

Nykypäivänä samantyylisiä kampauksia ja meikkejä näkee enimmäkseen julkkiksilla.

 

 

 

Parta

 

Ihmiset ovat osoittaneet suurta nerokkuutta valitessaan parranajovälineitä. Ensimmäiset parranajo välineet olivat mm. simpukan kuoret, hain hampaat ja piikiven palat. 

Muinaisessa Egyptissä miehet ajoivat partansa kuparisella partaveitsellä, joka muistutti pientä kirveenterää. Lähempänä meidän aikaamme, 1700- ja 1800-luvuilla, valmistettiin pääasiallisesti Sheffieldissä Englannissa partaveitsiä, jotka tunnettiin lempinimellä kurkunleikkaaja (cutthroat). Nämä veitset olivat usein koristeellisesti kuvioituja, ja niissä oli kovera, teräksinen terä, jonka pystyi käytön jälkeen taittamaan turvallisesti kädensijan sisään. Näitä veitsiä piti käsitellä hyvin huolellisesti, ja epäilemättä niiden käytön oppiminen maksoi monia viiltoja ja veripisaroita. Kömpelömmille alku on ollut varmasti traumaattinen. 

1900-luku tarjosi kuitenkin helpotusta.

Vuonna 1901 yhdysvaltalainen King Camp Gillette patentoi turvallisen parranajokoneen eli ”partahöylän”, jossa oli kertakäyttöinen terä. Hänen keksintönsä levisi maailmaan kulovalkean tavoin, ja myöhemmin siitä kehiteltiin monia erilaisia malleja, esimerkiksi parranajokoneita, joissa on hopeoidut tai kullatut kädensijat. Uusimpia malleja ovat parranajokoneet, jotka ovat kokonaan kertakäyttöisiä tai joissa on kaksi tai jopa kolme terää tai taipuisa, kääntyvä pää.

Muinaisista ajoista asti suhtautuminen partaan on vaihdellut. Kirjan Everyday Life in Ancient Egypt mukaan muinaiset egyptiläiset eivät antaneet arvoa ihokarvoille vaan ylpeilivät iholla, joka oli ajettu paljaaksi käyttämällä taitavasti tehtyjä partaveitsiä, joita he säilyttivät siisteissä nahkapusseissa. Tämä tapa voi selittää sen, miksi heprealainen vanki Joosef ajeli päänsä, ennen kuin hän näyttäytyi faraolle.

Assyrialaisilla miehillä oli mahtavat parrat. He näkivät turhamaisuuteen saakka vaivaa partojensa eteen: ne oli huolellisesti kiharrettu, letitetty ja järjestetty.

Muinaisten israelilaisten miesten partojen pituus oli hillitty, ja he pitivät partansa siistinä partaveitsen avulla. Mitä sitten Jumalan laissa tarkoitettiin, kun siinä kiellettiin israelilaisia ’leikkaamasta hiuksiaan sivuilta’ ja ’turmelemasta leikkaamalla partansa reunaa’? Tämä käsky ei kokonaan kieltänyt leikkaamasta hiuksia tai partaa. Se pikemminkin esti israelilaisia miehiä jäljittelemästä pakanallisten naapurikansojen äärimmäisyyksiin meneviä uskonnollisia tapoja.

Muinaisen Kreikan yhteiskunnassa parrallisia olivat tavallisesti kaikki muut paitsi aatelistoon kuuluvat, joiden parrat olivat usein ajetut. Roomassa parranajosta näyttää tulleen tapa toisella vuosisadalla ennen ajanlaskumme alkua, ja sen jälkeen parranajo säilyi päivittäisenä rutiinina useiden vuosisatojen ajan.

Rooman valtakunnan kukistuttua parta pääsi kuitenkin jälleen voitolle ja säilytti asemansa tuhannen vuoden ajan aina 1600-luvun puoliväliin asti, jolloin parranajo tuli jälleen muotiin. Sileäksi ajettu leuka piti pintansa läpi koko 1700-luvun. Mutta sitten 1800-luvun puolivälin paikkeilla tyylin suunta muuttui. Siksi Vartiotorni-seuran ensimmäisestä presidentistä C. T. Russellista ja hänen kristitystä toveristaan W. E. Van Amburghista otetuissa kuvissa kummallakin miehellä on tyylikäs, siististi leikattu parta, jota pidettiin arvossa ja joka oli ajalle tunnusomainen. 1900-luvun alussa parranajo koki kuitenkin uuden tulemisen ja on useimmissa maissa säilynyt suosiossa nykyaikaan saakka.

 

 2018 partamuoti

(lähteet: https://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/102000046 , http://historycooperative.org/a-short-history-of-beard-styles/ )

Ehostuskurssi - Päivämeikki

Luokkalaiselle päivämeikkiä.

Työvaiheet:

1. Meikkipohja - Kevyt meikkipohja johon sekoitin kahta eri sävyä, että pohjasta tulisi oikean sävyinen
2. Kulmat - Tein voimakkaat kulmat koska suvi on värjännyt kulmat pinkiksi, ja tässä meikissä haettiin luonnollisuutta.
3. Silmämeikki - Käytin hennon ruskeita sävyjä, liikkuvalle luomelle hieman vaaleaa helmiäistä. Normaalia hieman paksummat rajaukset, koska se sopi suvin tyyliin. Musta ripsiväri.
4. Poskipuna - Hennon vaaleanpunainen sävy.
5. Huulet - Neutraalin ruskea rajaus ja hieman punertavan ruskea huulipuna.

60 luku

Tehtiin koulussa 60 luvun kampauksia 

60-luvulla hiusmuotia oli isot tupeeraukset ja pannat ja rusetit. Ehostuksessa oli suosittua voimakkaat, nukkemaiset rajaukset ja värikkäät luomivärit.

Permanentti

Työvaiheet:

• Hiustenpesu (käytin syväpuhdistavaa shampoota)
• Rullaus
• Permanenttiaine (KC perm multiwave sensitive B), vaikutusaika 10 min
• Hiusten huolellinen huuhtelu lämpimällä vedellä, huuhtelin n. 5 min, pyyhekuivaus
• Kiinnitysaine (KC perm multiwave sensitive neutralizer 75 ml + 75 ml vettä), ensin 2/3 nesteestä rullille, vaikutus n. 5 min, loppuaineen levitys, vaikutus väh. 3 min
• Huolellinen huuhtelu, pyyhekuivaus
• Jälkikäsittelyaine (KC perm multiwave sensitive keratin hardener 30 ml), vaikutus enintään 3 min
• Huolellinen huuhtelu

Rent musikaali

Olimme luokan kanssa tekemässä Rent musikaalissa hiuksia. Olin auttamassa pohjatöissä ja olin korvaavana työntekijänä. Rent-musikaalissa on mukana yli 60 opiskelijaa ja yli 20 opettajaa.
Rent on rock-musikaali, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jonathan Larson. Se kertoo nuorten köyhien taitelijoiden elämästä ja selviytymiskamppailusta New Yorkin Lower East Sidella aidsin varjossa.

Tässä kuvia töistä mitä olin tekemässä: